Pölynimurin osa tässä maailmassa on onneton. Toteuttaessaan perustehtäväänsä se likaantuu vääjäämättä. Imiessään sisäänsä kaiken sen ryönän, mikä on tarkoitettu, se samalla imee sisuksiinsa sotkua, jota on mahdotonta saada pois. Parhaidenkin pölypussien ja suodattiemien läpi pääsee tihkumaan haisevaa pölynpölyä joka liimautuu seinämiin, saumoihin, jopa imuria ympäröivään ilmatilaan. Murheellinen näky on imuri, jonka pölypussi on päässyt vuotamaan ja jonka suodattimen vaihto on omistajalta unohtunut.
Vuosien mittaan imuteho heikkenee entisestään ja jäljellä on vain vanhahtavat, haisevat kuoret. Pahimmillaan imuri saattaa itsensä tähän kuntoon jo muutamassa vuodessa ja sen jälkeen ei ole muuta paikkaa kuin kaatopaikka. Miten tämä kuulostaa ihan samalta kuin ihmisen osa työelämässä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti